We're dancing with tags in our toes.

Eilisessä julkaisussa mainitsin erään hienon uuden albumin, jonka on pyöryttänyt lempiyhtyeeni HIM, ja sen nimi on Screamworks - Love in Theory and Practise, chapters 1-13. Screamworks on saanut melko hyviä arvosteluja, mikä on tietenkin oikeutettua, mutta itse en halua arvostella levyä, sillä ei välttämättä ole suurikaan yllätys, että asteikolla 1-10, annan jokaiselle HIMin tuotokselle vähintään 12 pistettä. Siispä esittelen levyn vain lyhyesti!

Screamworks on taattua HIM-laatua, ja kuuluu mielestäni hurmaavaan "uuden HIMin" kategoriaan, johon luokittelen myös seuraavat tuotokset: Razorblade Romance, Deep Shadows and Brilliant Highlights & Dark Light. Raskaan Venus Doomin seuraaja on jälleen helpompaa kuunneltavaa, johon pääsee sisälle sutjakkaasti ja joka jää soimaan päässä ensikuulemalta. Sanoituspuoli antaa syvällisempääkin mietittävää, mutta sanoja on helppo laulaa mukana enkä malta odottaa ensi kesää ja Sonisphereä!!
Levyn kansi on joidenkin mielestä häiritsevä. Henkilökohtainen mielipiteeni on, että se on loistava, varsinkin Special Editionissa on hienot värit. Soitin luotettavalle ystävälleni muutama päivä levynkannen julkaisun jälkeen neljältä yöllä kertoakseni, että olen huomannut Mona Lisan kasvot kuvassa. Myöhemmin kävi ilmi, ettei kuvassa ole syvempiä merkityksiä, mutta musta on kivaa ajatella, että kuvassa on Mona Lisa ja joku random-nunna.

Tärkeimmät tiedot (Google kertoo lisää):
Esittäjä: HIM (Valo, Mige, Linde, Kaasu, Burton)
Säveltäjä & sanoittaja: Ville Valo
Tuottaja: Matt Squire

Kappaleet

In Venere Veritas (Oma mielipiteeni tässä punaisella: Alku antaa epämiellyttävän vaikutelman todella jenkistä emo-popista, mutta onneksi mielikuva hälvenee nopeasti. Kertosäe on kuin purkkaa. Sanat mietityttävät edelleen!)
Scared to Death (Vähiten suosikkini tällä levyllä. Jo intro ärsyttää ja iTunesissa annoin laululle vain 4 tähteä, kun muiden kohdalla tuskailin koska tähtiä ei voi antaa enempää kuin viisi. Laulu ei mielestäni ole niin taiteellinen eikä jostain syystä pure kuten muut. Kuin Razorblade Romancelta pois pudotettu kappale.)
Heartkiller (Sinkkubiisi ehti jo hieman kulua ahkerassa kuuntelussa ennen levyn ilmestymistä. Silti loistava kappale.)
Dying Song (Yksi suosikeistani. Kesti muutaman kuuntelukerran avautua, mutta sitten kolahti ja KOVAA. Kauniit sanat.)
Disarm Me (With Your Loneliness) (HIENO ja iso, mutta samalla jotenkin kovin suomalainen ja tuo mieleen Lapin maisemat. Voisin vaikka vähän pahoinpidellä ihmistä saadakseni kuunnella Hiili Hiilesmaan tuottaman version tästä!)
Love, the Hardest Way (Kauniskaunis laulu ja kauniitkauniit sanat. Ei muuta.)
Katherine Wheel (Ehkä jopa Dying Songin suosikeissani ylittävä. Sanat ovat kiehtovat ja melodia.. jää päähän ikuisiksi ajoiksi.)
In the arms of Rain (Intro on koukuttava. Vannon että voisin kuunnella introa repeatilla kauemmin kuin kolme varttia! Laulu on ihana ja säkeistöjen välissä on hassuja pieniä mihinkään kuulumattomia pätkiä)
Ode to Solitude (Kolmas suosikki! Soundit viittailevat edellisen levyn tunnelmiin, mistä pidän kovasti! Sanat jaksavat kiinnostaa!)
Acoustic Funeral (For Love in Limbo) (Rakastan tämän laulun tunnelmaa ja sanoja, jotka ovat sekä koskettavat, että hauskat. Otsikon lainaus kyseisestä veisusta)
Like St. Valentine (Melko lujaa rockaava jammailulaulu! Tykkään! Tosin hieman.. klisee?)
Foreboding Sense of Impending Happiness (Täydellinen lopetus. Mit. vit?)