tiistai 5. lokakuuta 2010

En ole merkkiuskollinen

Merkkivaatteet ovat typeriä ja ylihinnoiteltuja. Merkkivaatteet eivät tuo esille käyttäjän persoonallisuutta. Ostan vaatteeni H&Mstä, Seppälän alelaareista ja kirppareilta. Pirkka-tuotteet ovat ainakin yhtä hyviä kuin paremmin brändätyt Saarioiset ja Atriat (joka muuten valmistaa Pirkan lihatuotteita!).

En myöskään ymmärrä sitä, että kaikki haluavat iPhonen, koska kaikilla muillakin on se, vaikka HTC on parempi. Kuitenkin itse osallistuessani johonkin arvontaan, valitsin kolmesta uuden uutukaisesta älypuhelimesta Nokia N8 (siis valitsin minkä olisin halunnut voittaa). Miksi ihmeessä?

Sain 10-vuotiaana ensimmäisen kännykkäni (ensimmäisenä luokallani!). Se oli nokialainen. Myöhemmin olen omistanut useita puhelimia, joiden kaikkien merkki on ollut Nokia. Tietenkin, Nokiathan ovat hyviä, helppokäyttöisiä ja kestäviä. Täytyy ehkä korjata että olivat. Edellisessä kännykässäni ilmeni alusta alkaen vikoja eikä se enää suostunut pysymään päällä tai aukeamaan loppuvaiheessa. Silti valitsin uutta kännykkää ostaessani Nokian, vaikka vieressä olisi ollut Samsung, josta en ole koskaan kuullut pahaa sanaa.

Näiden pohdiskelujen jälkeen ehkä joudun kuitenkin myöntämään olevani merkkiuskollinen. Merkkiuskollisuus ulottuu myös kännykökkäosastoa kauemmas: en koskaan ostaisi muuta mp3-soitinta kuin iPodin (tämä kyllä johtuu oikeasti siitä että olen todennut sen parhaaksi!!) ja Coca-Cola on lempilimsaani, vaikka oikeasti Lidlin Cola Zero on jopa parempaa. Conversen tennarit ovat paljon hienompia kuin muut, vaikka nekään eivät kestä kovaa käyttöä. Parhaat pikaruoat saa McDonaldsista (se on kyllä totta, Hesen ruoka on pahaa) ja kyllähän Seppälänkin merkki vaatteessa jotain viestittää.

Image and video hosting by TinyPic

Hupsis! Kiinni jäin: Lidl Colahan se siinä. Ruman kuvan otti sisareni Viivi

Ps. Keksin uuden hienon jutun: päivän biisi! Se on kuin muotiblogeissa päivän asu mutta kiinnostavampi! Tänään päivän biisinä on Reckless Loven Born to Rock. Koulusta aamupäivällä lähtiessäni olo oli epätodellinen kun kesäinen kappale soi iPodissa, katselin bussipysäkillä Käpylän urheilupuiston suuntaan (jossa siis kesän alussa järjestettiin Guns 'n' Rosesin keikka) ja vilpoisa syystuuli puhalsi hiukset pois kasvoilta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti